Tunisia

Terveiset Tunisiasta, missä vietin pari viikkoa mieheni virkamatkan merkeissä. Tunisia on arabialainen maa, mutta monella tapaa hyvin erilainen kuin esim. Arabiemiraatit.

Arjessa haasteensa toi kieli – ranskaa tai arabiaa on syytä osata, mikäli Tunisiassa aikoo selviytyä turistirysien ulkopuolella. Kuulemma viralliset nootitkin kirjoitetaan ranskaksi, vaikka ranska ei virallinen kieli olekaan. Tunisiassa perjantai (muslimien pyhä päivä) on normaali työpäivä,  ruokakaupoissa myydään alkoholia ja possunlihaakin on tarjolla sulassa sovussa samassa pakastealtaassa muiden lihojen kanssa. Täysin hunnutettuja naisia oli todella vähän mutta yllättävän monella paikallisella naisella oli tiukka huivi hiustensa peittona. Muutoin väki oli kääriytynyt toppatakkeihin ja villakangastakkeihin, näinpä yhden karvalakinkin.

Sää oli yllättävän vilpoinen ja sateinen jopa suomalaisella mittapuulla arvioituna. Sääliksi kävi niitä suomalaisturisteja, jotka olivat lähteneet lomalle shortseissa ja sandaaleissa.

Tunisin keskustassa liikennettä riittää, kadut on kapeita ja autot pieniä & kolhuilla.

Kauniit, yleensä siniset, puuovet ovat ilo silmälle.

Pohjois-Tunisian maaseutu on vihreää.

Teksti ja kuvat: Satu Mäki-Lassila